Musiikin vaikutus aivoihimme


Kaikenlaisen musiikin on osoitettu tuovan terveyshyötyjä niin keholle kuin mielellekin. Musiikin kuunteleminen voi alentaa verenpainetta, edesauttaa rentoutumista, vähentää ahdistusta ja jopa kasvattaa seksuaalista halua. Jotkut ovat varmoja siitä, että musiikki – varsinkin klassinen musiikki – voi tehostaa kognitiivisia toimintoja. Pystyykö klassinen musiikki sitten luomaan aivovastineita, joita muun tyyppinen musiikki ei kykene luomaan? Tästä aiheesta asiantuntijoiden mielipiteet eroavat toisistaan.

Vuonna 1993 Kalifornia-Irvinen yliopiston tohtori Gordon Shwa havaitsi hetkellisen nousun älykkyysosamäärässä yliopisto-opiskelijoilla sen jälkeen, kun he olivat kuunnelleet Mozartin musiikkia. Muun tyyppistä musiikkia kuunnelleessa tai kokonaan musiikkia kuuntelemattomassa kontrolliryhmässä ei havaittu lainkaan muutosta. Tätä seurasi lukuisia otsikoita, joissa väitettiin Mozartin musiikin tekevän ihmisistä älykkäämpiä ja markkinoille tuli valtavasti Mozartin musiikkiin liitettyjä CD-julkaisuja.

Tohtori Shawn mukaan tämä kaikki yksinkertaistaa liikaa hänen havaintojaan. Shaw sanoi, että kyse ei ole siitä, että Mozartin musiikin kuunteleminen tekisi ihmisestä pysyvästi älykkäämmän. Hän epäili, että Mozartin kuunteleminen saattaisi olla hyvää lämmittelyä sille aivojen osalle, joka on mukana abstraktissa ajattelussa.

Efektiä kohtaan esitetään myös kritiikkiä

Useiden Mozart-efektin kriitikoiden joukossa on musiikkitutkija tohtori Daniel Levitin, joka ottaa esimerkiksi Williamsin syndroomaa potevat ihmiset todisteeksi siitä, että klassinen musiikki ja korkea älykkyys eivät välttämättä ole yhteydessä toisiinsa. Williamsin piirteitä omaavat ihmiset ovat älykkyysosamäärältään melko alhaalla, mutta he ovat yleisesti lahjakkaita musiikissa. Esimerkiksi yksi Levitinin tutkima Williamsin syndroomaa poteva potilas ei osannut avata klarinettikoteloaan, mutta kun joku kokosi klarinetin hänen käsiinsä, hän pystyi soittamaan hämmentävän hyvin.

Duken yliopiston tohtori Kevin Labar kertoo, että klassinen musiikki voi kehittää älyllistä suorituskykyä, mutta ei nostamalla älykkyysosamäärää. Klassinen musiikki voi tuottaa tyynnyttävän vaikutuksen vapauttamalla hyvää oloa tuottavaa dopamiinia ja hillitsemällä stressihormonien tuotantoa, joka kaikki yhdessä edesauttavat miellyttävämpää olotilaa.

Labar kertoo, että tyytyväisen olotilan aikaansaaminen tuntuu selventävän ajattelua. Klassinen musiikki puolestaan ei ole kuitenkaan ainoa tapa edesauttaa rentoutumista, sillä muut rauhoittavat aktiviteetit saavat aikaan vastaavan tuloksen. Se riippuu myös henkilökohtaisesta maustasi: jos et koe klassista musiikkia rentouttavana, et tule kokemaan juurikaan näitä vaikutuksia omalla kohdallasi.

Lääkäri Claudius Conrad kuuntelee säännöllisesti Mozartia leikkaussalissa, mutta kirurgi kertoo että, musiikki tarjoaa merkittäviä hyötyjä myös hänen potilailleen. Hän johti vuonna 2007 tutkimusta, jossa hän hoiti potilaita leikkauksen jälkeen Mozartin sonaateilla. Potilaiden vastine tähän oli pienentynyt kipulääkkeiden tarve, alempi verenpaine ja alempi stressihormonien taso. Musiikkiterapialla on nähty vaikutuksia kaikkiin näihin osa-alueisiin myös muissa tutkimuksissa. Mutta Conrad havaitsi myös, että potilaiden aivolisäkkeet erittivät 50 prosenttia enemmän kasvuhormonia, mikä vähentää tulehduksia ja edistää tervehtymistä.

Vuonna 2004 useat Ison-Britannian rautatieasemat alkoivat soittaa äänitteitä Mozartin, Bachin ja Handelin musiikista, mikä johti kolmanneksen vähentymiseen varkauksien ja muiden rikosten määrässä. Psykologit epäilevät, että rauhoittavilla melodioilla oli rentouttava ja harhauttava vaikutus potentiaalisiin rikollisiin. Koillis-Englannin junissa raportoitiin vähentymistä syljeskelemisen ja tupakoinnin kaltaisissa julkisissa häiriöissä ja matkustajat kertoivat kokeneensa suurempaa turvallisuudentunnetta musiikkia soittavilla alueilla.

Musiikki ja pelaaminen

Musiikin roolia uhkapelaamiseen liittyvässä käyttäytymisessä on tutkittu jo vähintään viimeisen vuosisadan ajan. Tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia. Joissain tapauksissa musiikin läsnäolo auttoi pelaajia tarkkailemaan käyttäytymistään ja ajan kulumista paremmin (ilman musiikkia havaittiin heikompia muistisuorituksia toimintojen suhteen). Joissain tutkimuksissa nopeatempoisempi musiikki taas liitettiin nopeampaan panostamiseen, mutta ei korkeampien riskien ottamiseen.

Reaktioaikoja ja musiikkia tutkivissa kokeessa huomattiin, että hidastempoista musiikkia kuunnellut verrokkiryhmä asetti enemmän panoksia kuin nopeatempoista musiikkia kuunnelleen osallistujat. Tämä tulos on linjassa muiden yleisiä tiloja, kuten ravintoloita, koskevien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu ihmisten käyttävän enemmän aikaa ja rahaa tiloissa, joissa soitetaan hidastempoisempaa musiikkia.

Nopeampaa musiikkia kuunnelleiden osallistujien reaktioajat olivat nopeampia kuin hidasta musiikkia kuunnelleilla, mutta yleisellä tasolla musiikilla ei ollut merkitystä pelaamisen nautittavuuteen. Yleisesti näyttäisi, että hidas musiikki pidentää uhkapelaamista nopeaan musiikkiin verrattuna, muta nopeampaa musiikkia kuuntelevat panostavat nopeammin ja heidän rahansa loppuvat aiemmin. Kumpikaan näistä löydöksistä ei näyttänyt vaikuttavat tehtävästä tai musiikista nauttimiseen.

Jos haluat testata tutkimuksen tuloksia musiikin vaikutuksesta pelaamiseen itse, se onnistuu helposti, kun laitat vain kuulokkeet päähäsi ja suuntaat lähimmälle kasinolle kuunnellen suosikkimusiikkiasi. Mikäli lähellä ei ole kasinoita tai haluat päästä vielä helpommalla, voit istua rennosti sohvalle ja laittaa musiikin soimaan tietokoneeltasi Spotifysta ja suunnata esimerkiksi PokerStars Casinolle tai jollekin muulle nettikasinolle. Musiikilla on uhkapelien lisäksi vaikutusta myös muuhun pelaamiseen ja urheilusuorituksiin.

Vaikutus urheilusuoritukseen

Musiikki on tärkeässä osassa monen ihmisen elämässä. Toi se mieleen sitten hyviä tai huonoja aikoja, useimmat ihmiset muistat tietyn taustalla soineen kappaleen. Musiikki on sidoksissa ihmisten tunteisiin, ja se voi tehdä ihmisiä iloisiksi, surullisiksi, ahdistuneiksi tai itsevarmoiksi. Musiikki on lisäksi yhteydessä kehon fyysisiin toimintoihin, kuten sydämen sykkeeseen. Musiikin ja sykkeen suhde on monimutkainen ja se voi olla hyödyllinen terveyden kannalta, etenkin ihmisille, joilla on sydänongelmia ja kroonista kipua.

Vuonna 2002 raportoidun Yhdysvaltojen urheiluakatemian teettämän tutkimuksen mukaan musiikin kuunteleminen juostessa kierroksia radalla johti kierrosaikojen tippumiseen. Musiikkia urheillessaan kuunnelleet osallistuvat osoittivat normaalia sykkeen nousua, joka liittyy aerobiseen harjoitteluun, mutta pienempänä nousuna kuin niillä, jotka eivät kuunnelleet musiikkia.

Kuitenkin samoin kuin potilailla, joka kokivat vähemmän kipua kuunnellessaan musiikkia, musiikkia kuunnelleet urheilijat kokivat vähemmän rasitusta kuin osallistujat, jotka juoksivat ilman taustamusiikkia. Nämä löydökset ovat hieman ristiriidassa tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan urheilijat voivat parantaa suorituskykyään musiikin avulla. Mutta kuten Harvardin yliopiston lääketieteen lehdessä on mainittu, sykettä ja ulkopuolisia tekijöitä mittaavien tutkimusten erilaiset tulokset ovat normaaleja, koska kaikilla on erilaiset musiikkimieltymykset. Toiselle ihmiselle rentouttava musiikki ei välttämättä ole toisen henkilön suosikkimusiikkia ja se saattaa nostaa hänen sykettään.

Comments are closed.