Olavi Uusivirran karisma lumoaa klubeilla, festarilavoilla ja elokuvakankaalla

Olavi Uusivirta tunnetaan niin laulajana kuin näyttelijänäkin ja hänelle on vuosien varrella vakiintunut vankka fanikunta. Miehen karisma riittää hyvin valloittamaan suuremmankin festarilavan ja toisaalta hän on tehnyt mieleenpainuvia, villejä ja herkkätulkintaisia rooleja myös tv-sarjoissa ja elokuvissa.

Olavi Uusivirta on kotoisin Helsingistä, mutta sukua hänellä on myös Itä-Suomessa. Hän toteaakin, että hänessä on piirteitä sekä helsinkiläisyydestä että karjalaisuudesta. Perheensä kanssa Uusivirta asui lapsena myös Kotkassa ja Karkkilassa, mutta asettui pysyvästi Helsinkiin yli 20 vuotta sitten. Hän on käynyt Kallion ilmaisutaitolukion ja opiskellut näyttelijäksi Teatterikorkeakoulussa. Musiikki on kulkenut kuitenkin vahvasti mukana koko ajan ja Uusivirta on keikkaillut ammattimaisesti lukiosta asti.

Kiinnostus musiikkiin ja näyttelemiseen heräsi jo lapsuudessa

Esiintyminen on ollut Uusivirran oma juttu niin kauan kuin hän muistaa. Jo alakoulussa hän oli kiinnostunut monesta eri taiteenalasta, kuten piirtämisestä, maalaamisesta, musisoinnista ja näyttelemisestä. Hän kävi kuvataidekerhossa, kitara- ja pianotunneilla sekä äitinsä ohjaamassa näytelmäkerhossa. Kuudennella luokalla hän muistaa innostuneensa uudella tavalla populaarikulttuurista ja erityisesti brittipopista. Levylautasella pyörivät mm. Oasis, Blur, The Smashing Pumpkins ja Faith No More.

Yläkouluikäisenä koitti paluu Karkkilasta Helsinkiin ja Uusivirta siirtyi Kruunuhakaan musiikkiluokalle. Kuvataideharrastus unohtui ja Uusivirta alkoi panostaa musiikkiin tosissaan, pääinstrumenttinaan rummut. Samalla hän perusti ystäviensä kanssa ensimmäisen oman bändin, jonka kautta alkoi innostua myös laulamisesta. Cover-bändillä riitti keikkoja ja keikoilla kuultiin vanhaa suomalaista iskelmää, kuten Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen tuotantoa.

Lukiossa ammattihaaveet vahvistuivat

Uusivirta jatkoi yläkoulun jälkeen Kallion lukioon, jossa hän kirjoitti ensimmäiset omat kappaleensa ja kokeili myös säveltämistä. Hän löysi uusia jäseniä bändiinsä ja tällä kokoonpanolla tehtiin kahden kappaleen demo, josta levy-yhtiöt innostuivat. Uusivirta kokee olleensa tuolloin laulajana kuitenkin aivan vasta-alkaja ja kiittää soundista lähinnä hyvää miksausta.

Ylioppilaaksi Uusivirta kirjoitti vuonna 2002 ja samana vuonna hän solmi ensimmäisen levytyssopimuksensa Universal Musicin kanssa. Seuraavana vuonna julkaistiin Uusivirran debyyttialbumi Nuoruustango. Nyt Uusivirta suhtautuu levyyn lähinnä hellyydellä ja toteaa, että haki tuolloin vielä omaa tyyliään. Hän on kuitenkin kiitollinen siitä, että tuosta levystä alkoi ammattimainen musiikin tekeminen ja omien kappaleiden tuominen julki. Seuraavalta, vuonna 2005 julkaistulta Me ei kuolla koskaan -levyltä löytyvätkin Uusivirran ensimmäiset suuret radiohitit.

Ensimmäiset festarikokemukset muodostuivat yhdessä isän kanssa

Uusivirta pääsi ensimmäistä kertaa kokemaan festaritunnelmaa 12-vuotiaana, kun hän hän osallistui isänsä kanssa Helsingin Mustikkamaan juhannusfestivaaleille ja näki eturivipaikalta Ismo Alangon keikan. Keikka teki nuoreen kuulijaan suuren vaikutuksen ja nyt Uusivirta pitää tätä hetkeä merkittävänä myös oman uravalinnan kannalta, sillä tuolloin heräsi vahva halu olla itsekin jonain päivänä samanlaisella lavalla.

Seuraavana vuonna isä-poika-parivaljakko suuntasi Ruisrockiin ja sitä seuraavana vuonna Roskildeen. Lempibändejä pääsi näkemään livenä ja nälkä musiikkia kohtaan kasvoi. Vuodesta 1998 lähtien Uusivirta on päässyt koluamaan festareita myös ilman vanhempiaan ja niitä riittikin joka vuodelle. Vaikka isä oli Uusivirran luotettu keikkakumppani, kertoo Uusivirta perineensä musikaalisuutensa äidiltään. Isällä ei Uusivirran mukaan ole lainkaan nuottikorvaa, mutta hänen äitinsä on aina nauttinut laulamisesta ja harrastusmielessä myös taltioinut joitain kappaleita poikansa kanssa. Isä sen sijaan on ollut ammattilaisurallakin korvaamaton apu, sillä hän on aina ollut valmiina toimimaan roudarina tai kiertumanagerina kaikilla kesäfestivaaleilla. Uusivirta kertookin molempien vanhempiensa aina tukeneen hänen valintojaan.

Meistä tulee Suomen paras livebändi

Uusivirta on musiikillisella urallaan käynyt monenlaisia kokeiluja ja on ylpeä esimerkiksi kymmenen vuotta sitten julkaistusta Olen hullu -levystään, jota hän kuvailee kaupalliseksi itsemurhaksi. Nyt tavoitteena on kuitenkin studiossa kikkailun lisäksi nousta Suomen parhaaksi livebändiksi ja täyttää keikkapaikat ääriään myöten yleisöllä. Uusivirran uraa seuratessa on helppo uskoa, että mies pystyy kyllä tähänkin.