Suomen menestys Euroviisuissa

Suomen menestys Euroviisuissa

Aivan yhtä varmasti kuin keväällä saapuvat muuttolinnut, puihin alkaa tulla lehtiä ja pelataan jääkiekon MM-kisat, järjestetään myös Euroviisut, eli Eurovision laulukilpailut – ainakin viimeisen 65 vuoden ajan.

Ja yhtä varmasti kuin Suomessa jännitetään, tuleeko kiekosta mitalia ja minkä värinen, fanit odottavat myös Euroviisuja jännityksellä; menestyykö Suomi, vai onko luvassa viimeinen sija niin kuin muutaman kerran on käynyt. Moni muistaa varmasti sen hetken kun Suomi sitten viimeinkin vei sen pisimmän korren ja voitti koko viisut! Mutta millainen on ollut Suomen menestys kautta näiden vuosikymmenten? Lähdetään hieman kertaamaan tätä asiaa, ja katsotaan mitkä ovat olleet onnistumiset, ja mitkä kenties flopit.

Euroviisut ja Suomen osallistuminen

Eurovision laulukilpailuja, tai Euroviisuja kuten niitä Suomessa kutsutaan, on järjestetty jo vuodesta 1956 lähtien; Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1961, Laila Kinnusen esittäessä laulun “Valoa ikkunassa”. Kilpailuun saivat alun perin osallistua Euroopan yleisradiounionin Euroopassa sijaitsevat jäsenmaat, jotka olivat lähinnä länsieurooppalaisia maita. Sittemmin myös entiset itäblokin maat ovat alkaneet osallistua, samoin kuin monia muita maita, jotka sijaitsevat käytännössä Euroopan ulkopuolella, kuten Azerbaidzan, Armenia ja jopa Australia. Myös kilpailun osia on muutettu vuosien varrella: aluksi kilpailu järjestettiin vain yhtenä iltana, ja kaksiosaiseksi eli semifinaalin ja finaalin sisältäväksi se muuttui vuonna 2004.

Suomen sijoitukset ovat vaihdelleet vuosien varrella melkoisesti, ja viimeinen sija on kolkutellut monen monta kertaa. Ennen vuotta 1975, pistejärjestelmän ollessa hyvinkin erilainen kuin nykyään, Suomen paras sijoitus oli kuudes. Tämä saavutus tapahtui vuonna 1973, Marion Rungin esittäessä kappaleen “Tom tom tom”; itse asiassa tämä oli sijoituksena paras vuoteen 2006 asti! Ennen vuotta 1975 Suomi oli viisujen huonoin kolme kertaa, mutta lohduttavasti sentään jaetulla viimeisellä sijalla jonkun muun maan kanssa. Vuonna 1975 kehitettiinkin sitten uusi pistejärjestelmä, joka oli voimassa aina vuoteen 2015. Miten Suomi pärjäsi näinä vuosina?

Valitettavasti menestys oli melko huonoa. Olimme viisi kertaa aivan viimeisellä sijalla, eikä edes jaetulla minkään muun maan kanssa, ja yhden kerran Suomi jäi myös täysin pisteittä. Tämä kuuluisa “nolla-pistettä-Euroviisuissa” tapahtui vuonna 1982, kun Kojo, eli laulaja Timo Kojo, kajautti ilmoille Jim Pembroken säveltämän ja Juice Leskisen sanoittaman kappaleen “Nuku pommiin”. Jälkeenpäin Kojo on kuvaillut Euroviisuihin osallistumista tietynlaiseksi käännekohdaksi urallaan. Viisuihin oli lähdetty hieman showmielessä ja huumorilla, mutta suomalaiset ottivat kisat ja saadut nolla pistettä hyvinkin tosissaan, eivätkä epäröineet haukkua Kojoa jopa päin naamaa. Muualla Euroopassa sekä kappaleen pisteettömyys että koko esitys sai jopa enemmän huomiota kuin viisuvoittaja – ja kantaaottava viisubiisi kiinnosti niin paljon että keikkoja Kojolla riitti pitkään.

Suomen paras sijoitus – eli voitto

Suomen paras sijoitus – eli voitto

Kun Suomi sitten lopulta Euroviisut voitti, se tehtiin näyttävästi ja ennätyksiä rikkoen. Jos “Nuku pommiin” oli pomminvarma häviäjä, Lordin esitys “Hard Rock Hallelujah” taas oli jymypaukku, muidenkin kuin suomalaisten mielestä. 1980-luku, 1990-luku ja 2000-luvun alkupuoli oli viisuissa tarvottu rimaa hipoen, tai ehkä 10:ttä sijaa sivuten; ainoastaan Anneli Saariston “La dolce vita” vuonna 1989 ylsi seitsemänteen sijaan, ollen vuoteen 2006 asti paras Suomen sijoitus suhteessa osanottajamaiden määrään. Pitkä odotus palkittiin sitten juuri vuonna 2006.

Suomen esiintyjä Lordi tuli, näki ja voitti – näytöstyyliin ja silloisella kaikkien aikojen piste-ennätyksellä 292. Kappale oli jättimenestys Euroopassa myös viisujen jälkeen sekä myynnillisesti että listasijoituksilla mitattuna. Ja jälleen tänä vuonna, 2021, saimme iloita hyvästä menestyksestä viisuissa, kun Blind Channel ylsi kuudenteen sijaan kappaleellaan “Dark Side”. Suhteessa osallistujamäärään Blind Channelin sijoitus on historian toiseksi parhaamme, sillä jopa 39 maata osallistui kisoihin. Ei liene yllättävää, että kaksi parasta Suomen sijoitusta on tullut rock-kappaleella, onhan Suomi kuuluisa juuri raskaamman sarjan musiikista. Ehkäpä vielä joskus tulevaisuudessa saamme nähdä kotimaamme edustajan korkeimmalla palkintopallilla näissä kilpailuissa – mene ja tiedä!